Äskeisestä kaatosateesta selvinneenä tuli mieleen kirjoittaa hetimmiten aiheesta.

Sateenvarjon hyviä puolia on se, että sitä voi kuljettaa kätevästi esim laukussa ja sen saa kotona eteiseen tai muihin tiloihin kuivumaan. 

Vammaiselle sateenvarjo tuottaa haastavia ongelmia. Jos kulkee esimerkiksi pyörätuolilla sateessa ovat molemmat kädet kiinni vauhtivanteissa. Invamopolla kulkiessa toinen käsi on kaasulla ja toinen vapaana, ellei satu omistamaan koiraa ja se vapaa käsi on koiran remmissä kiinni.

Vammaiselle paremmaksi vaihtoehdoksi osoittautuu siis ilmeisesti sadeviitta, mikäli sen sattuu saamaan itse päälle ja istuessa takamustensa alle. Sadeviitta on kuitenkin aika kuuma jos siihen pitää olla pukeutuneena esim. asioillaan kaupassa tai pankissa, molemmissa paikoissa usein kun menee vielä sitä aikaa jonkun verran.

Itse käytän invamopolla liikkuvaisena aina hyvää takkia, joka kyllä jonkun verran päästää läpi kosteutta, mutta joka kuitenkin kuivaa yleensä ennen seuraavaa käyttökertaa ja onhan minulla varalla muitakin takkeja.

Hyvää sateista syksyn jatkoa kaikille.

Muistakaa äänestää kunnallisvaaleissa!